mittaustieteessä

Mittaustiede, usein kutsuttu metrologiaksi, on mittausten tutkimukseen, määrittelyyn ja soveltamiseen keskittyvä tieteenala. Sen tavoitteena on varmistaa mittausten tarkkuus, toistettavuus ja vertailukelpoisuus eri aikakausina ja paikoissa. Mittaustiede kattaa mittayksiköiden määrittelyn ja realisoinnin sekä mittausmenetelmien, välineiden ja standardien kehittämisen.

Mittaustiede jakautuu kolmeen pääosa-alueeseen: perusmetrologia eli fundamental metrology, teollinen metrologia sekä laillinen metrologia. Perusmetrologia tutkii yksiköiden perustaa, niiden tarkkaa määrittelyä ja realisaatiota sekä ylläpitää maailmanlaajuisia standardeja, kuten SI-järjestelmää. Teollinen metrologia käsittää instrumenttien kalibroinnin, mittausmenetelmien validoinnin sekä mittausprosessien laadunvarmistuksen ja epävarmuuden hallinnan teollisissa ja tuotantoprosesseissa. Laillinen metrologia säätelee ja valvoo mittausten oikeellisuutta viranomaisten kautta kaupan, terveydenhuollon ja turvallisuuden kannalta sekä hyväksyntä- ja todentamismenettelyjen osalta.

Ympärivuorokautisten ja kansainvälisten yhteyksien kautta mittausten jäljitettävyyttä ylläpidetään: tulokset voidaan viedä kansallisiin standardeihin ja edelleen SI-yksiköihin kalibrointien, vertailujen ja standardiluokkien avulla. Kalibrointi, epävarmuuslaskenta ja mittauksien jäljitettävyys ovat mittaustieteen keskeisiä käsitteitä.

Metrologiaa sovelletaan laajasti teollisuudessa, tutkimuksessa, terveydenhuollossa, ympäristönvalvonnassa ja rakentamisessa. Kehittyvät alat, kuten kvanttiset standardit ja digitaalinen metrologia, voivat entisestään parantaa mittausten tarkkuutta ja hallintaa.