metallisidosten

Metallisidokset ovat kemiallinen sidos, jossa metalliatomien ulkoelektronit delokalisoituvat ja muodostavat koko kidesrakenteen kattavan elektronipilven. Tämä elektronipilvi pitää positiivisesti varatut ionit kiinni toisissaan ja yhdistää metalliatomit toisiinsa. Sidos on luonteeltaan ei-kohdennettu ja voimakas.

Ominaisuudet: Delokalisoituneet elektronit mahdollistavat korkean sähkön- ja lämmönjohtavuuden sekä hyvän muokkautuvuuden ja plastisuuden. Metallien kiilto johtuu elektronipilvestä, ja useimmat metallit sekä niiden seokset omaavat korkeat sulamis- ja kiehumispisteet, vaikkapa poikkeuksia esiintyy ryhmistä riippuen.

Rakenne: Metallit muodostavat säännöllisen kiteisen rakenteen, jossa positiivisesti varatut ionit ovat järjestäytyneessä latticeissa ja delokalisoituneet elektronit kulkevat vapaasti niiden välillä. Tämä rakenne selittää sekä johtavuuden että kyvyn kestää muodonmuutoksia ilman rikkoutumista, sekä sidosvaihteluiden aiheuttamaa muuttuvuutta lujuudessa.

Esimerkkejä ja sovelluksia: Yleisiä esimerkkejä ovat rauta, kupari ja alumiini. Näiden lisäksi tunnetaan monta seosta, kuten teräs (raudan seos hiilellä) ja pronssit (kuparin seos tinillä). Metallisidoksia hyödynnetään laajasti rakennus-, sähkö-, kuljetus- ja teollisuusmateriaaleissa.