metakognitiivista

Metakognitiivinen tai metakognitiivista käsite kuvaa tietoisuutta omista kognitiivisista prosesseista sekä niiden säätelystä. Sillä viitataan sekä yksilön ymmärrykseen siitä, mitä hän tietää ja mitä ei, että hänen kykeneensä suunnitella, seurata ja arvioida omaa oppimistaan.

Metakognitiivinen tieto ja metakognitiivinen säätely muodostavat sen kaksi pääulottuvuutta. Metakognitiivinen tieto sisältää ymmärryksen omista oppimistyyleistä, vahvuuksista ja heikkouksista sekä käsityksen siitä, milloin jokin strategia toimii. Metakognitiivinen säätely tarkoittaa toimia kuten tehtävän suunnittelua etukäteen, suoritusprosessin seurantaa ja strategioiden vaihtamista sekä lopullista arviointia suorituksen jälkeen.

Tutkimuksessa metakognitiivisia prosesseja voidaan arvioida muun muassa ajattelun ääneen lausunnan (think-aloud) avulla, jälkikasvuisten palautteiden ja arvioiden kautta sekä mittareilla kuten tiedon oppimisen arviot (Judgments of Learning, JOL) tai tuntemusten hallinnan mittauksilla. Teoreettiset mallit, kuten Flavellin sekä Nelsonin ja Narensin mallit, korostavat monitorointia ja säätelyä sekä niiden vuorovaikutusta kognitiivisen suorituksen kanssa.

Käytännössä metakognitiivinen oppiminen on keskeistä lukemisessa, ongelmanratkaisussa ja itseohjautuvassa oppimisessa. Opettajien rooli on tukea oppilaita suunnittelussa, seurantamenetelmien käyttämisessä sekä itsenäisen arvioinnin kehittämisessä, tarjota eksplisiittisiä opetusstrategioita ja palautetta sekä mallintamista.

Haasteina ovat määritelmäerojen sekä mittaamisen epävarmuus sekä kulttuuriset, kielelliset ja kontekstuaaliset tekijät. Tulevaisuudessa metakognition tutkimus ja käytännön sovellukset hyödyntävät yhä enemmän digitaalista oppimista, oppimisanalytiikkaa ja personointia.