metadatatietoja

Metatadatietoja ovat tietoja, jotka kuvaavat toisen tiedon tai tiedon kohteen ominaisuuksia. Ne helpottavat tiedon löytämistä, ymmärtämistä, hallintaa ja säilyttämistä sekä mahdollistavat tiedon yhdistämisen eri lähteiden välillä. Metatietojen avulla voidaan nopeasti selvittää, mitä kyseinen objekti sisältää, missä se on saatavilla, kuka sen on luonut ja milloin.

Metatietotyypit voidaan jakaa kuvailevaan, rakenteelliseen ja hallinnolliseen metadataan. Kuvaileva metadata kuvaa kohteen sisältöä ja kontekstia (otsikko, tekijä, kuvaus, aiheet, avainsanat, kieli). Rakenteellinen metadata kuvaa kohteen sisäistä rakennetta ja suhteita (esimerkiksi kansio-/tiedostorakenne, versioinnit). Hallinnollinen metadata sisältää oikeudet, pääsyoikeudet, säilytysajat, tekijänoikeudet sekä tiedon hallintaa ja säilytystä koskevat tiedot.

Käytännön standardit ja sanastot helpottavat metadataa sekä yhteentoimivuutta. Tunnettuja esimerkkejä ovat Dublin Core, METS, MODS ja PREMIS, sekä ISO-standardit kuten ISO 19115/19139 maantiedon metadataan. Hyvä käytäntö on käyttää kontrolloituja sanastoja ja yksilöllisiä tunnisteita (esim. DOI, URN), mikä parantaa hakua ja sitoutumista tietovarantoihin.

Käyttökohteita on runsaasti: kirjasto- ja arkistotietokannat, museot, tutkimusaineistot ja datasetsin hallinta, sekä verkkosivut ja digitaalisten objektien julkinen jakaminen. Metadata parantaa löytämistä, kuvailua ja uudelleenkäyttöä sekä mahdollistaa tietojen linkittämisen toisiin aineistoihin. Provenanssi, laadunvarmistus ja tietosuoja ovat keskeisiä hallinnan osa-alueita.

Lyhyesti, metatadatietoja muodostavat keinoja kertoa objektiensa olennaiset ominaisuudet, jotta tieto olisi löydettävissä, käytettävissä ja hallittavissa.