meristeemeissä

Meristeemit ovat kasvin kudoksia, joissa solut jakautuvat aktiivisesti ja tuottavat uusia kudoksia. Meristeemisolut ovat tavallisesti pieniä, niillä on runsas cytoplasma ja suuri tuma, ja ne voivat erilaistua useiksi kasvin solutyypeiksi. Meristeemien toiminta mahdollistaa sekä pituuskasvun että kudosten palautumisen ja uusien elinten muodostumisen.

Päätyypit

- Apikaaliset meristeemit: sijaitsevat juurten ja verso- naylisimpien kärjissä ja vastaavat primaarisesta kasvusta eli pituuskasvusta. Niiden toiminta lisää kasvupituutta ja mahdollistaa uuden solukon syntymisen juuriin ja vartteisiin.

- Lateraaliset meristeemit: ovat mukana sekundaarisessa kasvussa ja kasvun paksuuntumisessa. Tärkeimpiä ovat kambium (xylemin ja floemien tuottaminen) sekä periderm (kuori) muodostava korkea- ja suojakerros.

- Interkalaariset meristeemit: esiintyvät joidenkin kasvien, erityisesti ruohojen, lehtien varren ja varren tietyissä kohdissa. Ne mahdollistavat paikallisen pituuskasvun sekä vaurioiden säännöstelyn ja palautumisen.

Toiminta ja säätely

Meristeemiallisia soluja säätelevät sekä hormonaaliset tekijät että ympäristöolosuhteet. Keskeisiä hormoneja ovat auxiini, cytokiniinit ja gibberellinit, jotka vaikuttavat solujen jakautumiseen, erilaistumiseen ja kasvun suuntautumiseen. Meristeemit ylläpitävät kasvin plastisuutta ja mahdollistavat yleensä monipuolisen kudosten muodostumisen elämän eri vaiheissa.

Käytännön merkitys

Meristeemien aktiivisuus on keskeinen kasvin kehityksen ja sopeutumisen kannalta. Ne mahdollistavat kasvin pituuskasvun, rungon ja oksien paksuuntumisen sekä kasvunestojen korjaamisen ja uusien- kudosten muodostumisen vauriosta huolimatta.