meriilmastoon

Meri-ilmasto, eli marine climate, on ilmastotyyppi, jossa meren läheisyys tasaa lämpötiloja, lisää ilmankosteutta ja vaikuttaa sademäärien jakautumiseen rannikoilla. Se esiintyy pääasiassa rannikkoseuduilla ja saaristoalueilla, missä merivirtojen ja tuulten aiheuttama meriolosuhde muokkaa ilmanlaatua.

Tyypillisiä piirteitä ovat leudot talvet ja viileät kesät, pieni vuotuinen lämpötilavaihtelu, korkea ilmankosteus sekä säännöllinen sademäärä ja usein pilvisyys sekä sumu. Meri-ilmasto voi synnyttää merituulia ja rannikkomyrskyjä, erityisesti talvisaikaan. Puolustus- ja suunnittelumielessä nämä olosuhteet näkyvät rakentamisessa, maataloudessa ja asumisessa, joissa huomioidaan kosteutta, tuulisuutta ja kosteuden aiheuttama kuluminen.

Köppenin ilmastoluokituksissa meri-ilmasto sijoittuu yleisimmin Cfb- tai Cfc-alueisiin, jolloin sade jakautuu tasaisesti ympäri vuotta ja suurta kuivaa kautta on vähän. Lämpötilavaihtelu on vähäisempää kuin mantereisessa ilmastossa, ja meri vaikuttaa sekä keskimääräiseen että vaihtuvaan sataan sekä lämpötilaan.

Levinneisyys: Meri-ilmasto kattaa laajoja rannikkoseutuja ympäri maailmaa, erityisesti länsirannikot Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä monilla saarilla ja muilla pitkien merialueiden rannikolla. Ekosysteemit ovat sopeutuneet korkeaan kosteuteen ja säännöllisiin sadejaksoihin; kasvillisuus vaihtelee lehdistön ja sekametsän alueilla sekä rannikoiden meriluontoalueilla.

Ilmastonmuutoksen myötä meri-ilmaston alueilla voivat meriveden lämpeneminen, muuttuva sademäärä sekä entuudestaan voimakkaiden tuulien ja myrskyjen vaihtelu vaikuttaa sekä luonnon ekosysteemeihin että ihmistoimintaan, kuten maatalouteen, rakentamiseen ja liikenteeseen.