melanosyyteistä

Melanosyyteistä on kyse ihoon kuuluvista pigmentoituvista soluista, jotka sijaitsevat ensisijaisesti epidermiksen basaalikerroksessa. Niillä on dendrittejä, joiden kautta ne voivat siirtää melanosomeja keratinosyyteille. Melanosyytit ovat peräisin neural crest -soluista ja migraatoituvat kehityksen aikana ihoon.

Melaniini syntetisoidaan melanosomeihin, joissa tyrosinaasi katalysoi pigmentin muodostusta. Sillä on kaksi päätyyppiä: eumelaniini (mustan/brauniin sävyinen) ja pheomelaniini (punertavan kellan sävyinen). Eri pigmenttien suhde määrää yksilön ihon, hiusten ja silmien värin. UV-säteily vaikuttaa melanin tuotantoon osana tummentuvan vastauksen mekanismia: alfa-MSH:n ( alfa-metyylipitoisen proopiomelanokortiinin tuote) tuotanto lisääntyy UV-valossa ja sitoutuu MC1R-reseptoriin, mikä tehostaa eumelaniinin tuotantoa.

Melanosyytin tuotanto ja melanosomien siirtäminen keratinosyytteihin tapahtuvat prosessit, joissa melanosomit jaetaan keratinosyyteille. Siirto tapahtuu solujen välisinä kontakteina, ja keratinosyytit muodostavat pigmentin suojakerroksen epidermin uloimpia kerroksia kohti.

Tärkeitä klinisiä näkökulmia ovat pigmentaatioon liittyvät tilat. Vitiligo liittyy melanosyyttejä koskevaan autoimmuuniseen häiriöön, mikä johtaa pigmentoituneiden alueiden menetykseen. Albinismi johtuu tyrosinaasin toiminnan tai muiden pigmentaatioon vaikuttavien geenien periytyvistä puutteista, jolloin melaniinin tuotanto on vähentynyt. Melaniinintuotannon säätelyn häiriöt sekä UV-säteily voivat lisätä riskiä tietyille ihosyöville, kuten melanoomalle, joka on peräisin melanosyytteistä.