mansikkaa

Mansikka on marja, jota viljellään sekä luonnonvaraisena että viljeltynä. Yleisin viljelylaji on Fragaria × ananassa, joka on F. chiloensis’n ja F. virginiana’n risteytys. Mansikanhedelmä on aggregaatiohedelmä: punainen meso muodostuu useiden kukkien hedelmäosien fuusioitumisesta, ja pinnalla on lukuisia akeneja (siemeniä).

Mansikan maku on usein makea ja aromikas, mutta lajikkeesta riippuen se voi olla hieman hapokas tai mehukas. Hedelmä on yleensä pienestä suuriin mittoihin, ja muoto vaihtelee pyöreästä soikeaan.

Kasvatus ja viljelyyn liittyvät vaatimukset: mansikka tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan sekä ravinteikkaan, hyvin vettä läpäisevän maan. Maaperän pH:n suositellaan olevan noin 5,5–6,5. Juuristo on matala, joten maanpeite, säännöllinen kastelu ja rikkakasvien hallinta ovat tärkeitä. Suomessa viljely tapahtuu sekä perinteisesti kesämansikoina (kesäkauden sato) että päivämäärään neutraalina toimivilla lajikkeilla, jotka voivat tuottaa pitkälläkin kasvukaudella.

Käyttö sekä ravintoarvo: mansikkaa käytetään tuoreena sekä hilloin, leivonnaisissa ja smoothieissa. Se on pienkalorinen, runsas C-vitamiinin ja kuidun lähde ja sisältää lisäksi antioksidantteja sekä muita fytokemikaaleja.

Sesongin aikana mansikka on erityisen suosittu tuoreena, mutta sitä voi säilyttää jäähdytettynä lyhytaikaisesti tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Viljelyyn liittyvät käytännöt vaihtelevat alueittain ja lajikkeittain.