malminkerrostukseen

Malminkerrostus on geologinen prosessi, jossa malmimineraaleja precipitoituu ja kertyy kallioperään, muodostaen malmivarastoja. Tällainen mineralisaatio tapahtuu usein hydrotermisten nesteiden kierron sekä tektonisen toiminnan, magmatismin tai metamorfisen kehityksen yhteydessä. Malminkerrostukset voivat syntyä sekä syviin että pinnallisiin kerroksiin ja ne voivat olla paikallisessa tai laajassa mittakaavassa.

Malminkerrostukset ilmenevät useissa muodossa. Veinimallit eli suon- tai kerrostuneisuus sekä fractures- ja suonittuneet rakenteet ovat yleisiä. Hajautuneet malmikategoriat syntyvät, kun malmimineraalit ovat levinneet laajalle alueelle huokosiin ja rock matrixiin. Lisäksi on olemassa korvaus- eli replacement-malmeja sekä kerrostuneita (stratiform) malmivarastoja; näihin voi liittyä myös porfyyrimuotoja, kuten porfyri- tai kubiremalmit suurissa malmiskisteissä. Tyypillisiin ympäristöihin kuuluvat hydrotermiset ympäristöt, kutistuneet kallioalttain ja vetentyneiden kerrosten välillä sekä skarna-alueet.

Esiintyvät malmit koostuvat pääasiassa sulfidimineraaleista, kuten rikkiyhdisteistä (esim. pyriitti), galena, sphalerite ja chalcopyrite, sekä harvinaisemmin kultaa, hopeaa ja muita arvometalleja. Malminkerrostus voi olla seurausta useiden vaiheiden mineralisoitumisesta ja siihen liittyy usein kallioperän kemiallisia ja mineraalisia muutoksia (alteraatio). Tutkimuksessa ja hyödyntämisessä focus on ore-genesisin eli malminmuodostumisen ymmärtämisessä sekä malmivarastojen koordinaatistoissa ja geologisissa vihjeissä.

Malminkerrostus on taloudellisesti merkittävä, koska se tuottaa suuria määriä paljon kysyttyjä metalleja. Sen ymmärtäminen ohjaa geologista kartoitusta, malminetsintämenetelmiä ja hyödyntämistekniikoita sekä auttaa tulkitsemaan kallioperän kehityshistoriaa.