maksupettuste

Maksupettukset ovat rikollisia toimia, joiden tarkoituksena on saada rahaa tai tavaroita petoksen kautta maksujärjestelmien avulla tai väärinkäyttämällä maksuvälineitä. Ne kattavat sekä perinteiset että digitaaliset maksutavat ja voivat kohdistua yksityishenkilöihin, yrityksiin ja organisaatioihin.

Yleisimmät muodot ovat:

- korttipetokset: skimmaukset, kopioidut tai varastetut korttitiedot sekä niiden käyttö maksuihin;

- kortittomat petokset: maksut verkossa tai mobiililaitteilla (card-not-present), jolloin maksut toteutetaan etänä ilman fyysistä korttia;

- laskutus- ja toimittajapetokset: väärennetyt tai muutetut laskut sekä maksupyynnöt toimittajilta;

- yritysten sähköpostin ja puhelimen kautta tapahtuva petos (BEC): rikollinen esittää luotettavaa toimittajaa ja pyytää maksuja tai siirtoja;

- friendly fraud: kuluttaja kiistää maksun jälkikäteen vaikka kauppa on toteutettu.

Vaikutukset voivat olla sekä taloudellisia että teknisiä. Yksityishenkilöt voivat menettää rahaa, yritykset voivat kärsiä suuruudeltaan merkittäviä tappioita, ja luottamus maksujärjestelmiin sekä verkkokauppojen turvallisuuteen heikkenee. Petokset aiheuttavat myös operatiivisia kustannuksia sekä lisäävät turvallisuustoimia ja viranomaiskyselyjä.

Estäminen ja torjunta perustuvat sekä kuluttajien että yritysten toimintaan: vahvasta tunnistautumisesta ja todentamisesta (esimerkiksi SCA ja 3D Secure), maksutekniikoiden turvallisuudesta (kokoelmat, PCI DSS) sekä turvallisten kanavien ja menettelyjen käyttöönotosta. Epäilyttävät tapahtumat tulee raportoida pankille ja viranomaisille. Maksupetosten torjuntaa valvovat lisäksi viranomaiset ja finanssialan järjestöt, kuten Finanssivalvonta, yhteistyössä maksupalvelujen tarjoajien kanssa.