maksasairauuden

Maksasairauuden (maksasairauuden) käsite kattaa tilat, joissa maksa ei toimi normaalisti tai vaurioituu pitkäaikaisesti. Maksan tehtäviin kuuluu aineenvaihdunta, myrkkyjen käsittely, sappinesteiden tuotanto ja immuunivaste. Maksasairaudet vaihtelevat lievistä oireettomista tiloista maksakirroosiin ja vajaatoimintaan.

Yleisimmät syyt ovat alkoholin runsas käyttö, rasvamaksa (NAFLD/NASH), sekä virusperäiset hepatiitit A, B ja C. Perinnölliset sairaudet kuten hemokromatosis ja Wilsonin tauti sekä autoimmuunisairaudet voivat myös aiheuttaa maksasairauden. Riskitekijöitä ovat ylipaino, diabetes, lipidi- ja verenpaineongelmat sekä pitkäaikainen alkoholin käyttö.

Oireet voivat olla vähäisiä tai puuttua pitkään; yleisiä ovat väsymys, oikean yläkulman kipu, pahoinvointi ja keltaisuus. Vakavammissa tiloissa voi kehittyä nesteen kertymistä, mielenterveydellisiä muutoksia tai maksansiirto tarpeita.

Diagnoosi perustuu sairaushistoriaan, verikokeisiin ja kuvantamiseen (ultraääni, CT, MRI). Maksanbiopsia on joissain tapauksissa tarpeellinen. Luokitus jakaa maksasairaudet akuutteihin ja kroonisiin sekä etiologian mukaan.

Hoito on etiologiapainotteista. Alkoholin välttäminen, antiviralinen hoito hepatiittien tapauksessa, NAFLD:n hoito painonhallinnalla sekä liikunnalla, autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressioilla. Vakavissa tapauksissa maksansiirto voi tulla kyseeseen.

Ehkäisy: hepatiittien A ja B -rokotteet, painonhallinta, alkoholin käytön vähentäminen ja säännölliset terveystarkastukset riskiryhmille.