makroaineisiin

Makroaineisiin (makroelementteihin) viitataan elintärkeisiin alkuaineisiin, joita eliöt tarvitsevat suhteellisesti suurina määrinä. Termiä käytetään sekä biologiassa että ravitsemustieteessä. Makroaineet ovat yleensä erillisiä mikroaineista (hivenaineista), joiden tarve on pienempi. Makroaineet osallistuvat sekä rakennukseen että aineenvaihduntaan: ne muodostavat solujen rakennetta, säätelevät neste- ja elektrolyyttitasapainoa sekä toimivat entsyymien ja muiden proteiinien rakennus- ja säätelytekijöinä.

Esimerkkejä ihmisille tärkeistä makroaineista ovat kalsium (Ca), fosfori (P), kalium (K), natrium (Na), kloori (Cl), magnesium (Mg) ja rikki (S). Näiden puute tai epätasainen saanti voi johtaa luuston heikkenemiseen, lihasheikkouteen, veren elektrolyyttihäiriöihin ja muihin terveysongelmiin; liiallinen saanti voi aiheuttaa haittoja kuten munuaisten kuormitusta.

Kasveille makroaineet ovat typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium (Ca), magnesium (Mg) ja rikki (S). Ne ovat välttämättömiä kasvin kasvuun, solukalvojen rakennukseen sekä entsymaattisiin reaktioihin. Riittävä maaperä- ja lannoitepitoisuus on olennaista, sillä puutteet tai epätyypilliset pitoisuudet vaikuttavat satoon ja kasvin terveyteen.

Makroaineet nivoutuvat tiiviisti ravitsemuksen ja maaperätieteen kenttiin: niistä on kyse sekä ruokavalion että viljelyn perusvääntöä, ja niiden tasapaino määrittelee sekä yksilön terveyden että ekosysteemin toimintakyvyn.