magnetiitteja

Magnetiitti on mineraali, jonka kemiallinen kaava on Fe3O4. Se on rautaoksidi ja yksi yleisimmistä magneettisista mineraaleista. Magnetiitin väri vaihtelee mustasta harmaaseen, ja se on metallinkiiltoinen. Sen kovuus Mohsin asteikolla on 5.5–6.5, ja sillä on vahva magnetismi. Magnetiitti on ferromagneettinen, mikä tarkoittaa, että se voi muuttua pysyvästi magneettiseksi altistuessaan ulkoiselle magneettikentälle.

Magnetiittia esiintyy monenlaisissa geologisissa ympäristöissä, kuten magneettisissa kivilajeissa, metamorfisissa kallioissa ja sedimenttisissä kerrostumissa. Sitä löytyy myös meteoriiteista. Suurimmat magnetiittiesiintymät ovat magneettisia rautamalmeja, joita käytetään laajalti raudan ja teräksen tuotannossa. Maapallon ytimen uskotaan koostuvan suurelta osin raudasta ja nikkelistä, ja sen magneettikentän uskotaan syntyvän osittain nestemäisen ulkoytimen liikkeistä, johon magnetiitilla voi olla kytköksiä.

Magnetiitilla on useita muita käyttötarkoituksia. Sitä käytetään esimerkiksi magneettisina tallennusmedioina, väriaineina, kiillotusaineina ja katalyytteinä. Sen biologista merkitystä tutkitaan myös, sillä jotkin organismit, kuten tietyt bakteerit ja linnut, pystyvät hyödyntämään magnetiittikiteitä suunnistamiseen. Magnetiittikiteiden uskotaan olevan pieniä kompassineuloja, jotka ohjaavat eläimiä niiden kulkiessa.