magneettikuvauslaitteet

Magneettikuvauslaitteet, yleisesti tunnettuina MRI-laitteina (Magnetic Resonance Imaging), ovat lääketieteellisiä kuvantamislaitteita, jotka hyödyntävät voimakkaita magneettikenttiä ja radioaaltoja luodakseen yksityiskohtaisia kuvia kehon sisäisistä rakenteista. Toisin kuin röntgenkuvauksessa tai tietokonetomografiassa, magneettikuvaus ei käytä ionisoivaa säteilyä, mikä tekee siitä turvallisen vaihtoehdon toistuvissa tutkimuksissa.

MRI-laitteen keskeinen osa on suuri, suprajohtava magneetti, joka luo tasaisen ja voimakkaan magneettikentän potilaan ympärille. Tämä magneettikenttä kohdistaa kehon vesimolekyylien vetyatomien ytimet samaan suuntaan. Tämän jälkeen laitteen lähettämät radioaaltopulssit häiritsevät tätä kohdistusta. Kun radioaaltopulssi sammuu, vetyatomien ytimet palaavat alkuperäiseen kohdistukseensa vapauttaen samalla energiaa, joka havaitaan laitteen antenneilla. Eri kudostyypeillä on erilaiset palautumisajat ja energiatasot, minkä perusteella tietokone luo tarkkoja poikkileikekuvia.

MRI-kuvantamista käytetään monenlaisten sairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa, mukaan lukien neurologiset häiriöt, syövät, lihas- ja luusto-ongelmat sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Se soveltuu erityisen hyvin pehmytkudosten, kuten aivojen, selkäytimen, lihasten ja nivelten, kuvantamiseen, joissa sen tarkkuus on usein ylivoimainen muihin kuvantamismenetelmiin verrattuna. Kuvauksen kesto voi vaihdella 20 minuutista yli tuntiin, riippuen tutkittavasta alueesta ja kuvantamismenetelmän yksityiskohdista.