maanpeittäminen

Maanpeittäminen tarkoittaa maanpinnan peittämistä tiheästi kasvavalla matalakasvuisella kasvustolla tai muulla peitteellä siten, että maaperä pysyy osittain tai kokonaan peitossa. Tavoitteena on estää rikkakasvien itiöiden itäminen, vähentää veden haihtumista sekä ehkäistä eroosiota ja parantaa maaperän käyttöä sekä pihan visuaalista ilmettä.

Elävä maanpeittäminen perustuu kasvillisuuteen. Matalakasvuiset perennat, köynnökset ja jotkin havukasvit voivat muodostaa tiheän, maan pintaa myötäilevän maton. Valinnoissa huomioidaan alueen valoisuus, maaperä, ilmasto sekä kasvien leviämis- ja hoitotarve. Paikalliset tai kaupalliset maanpeitekasvit tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja.

Ei-elävä maanpeittäminen tarkoittaa peitteitä kuten kuorta, haketta, soraa tai geotekstiilejä, sekä erilaisia peiteverkkoja. Näillä materiaaleilla voidaan hallita kosteutta, suojata maaperää sekä parantaa eroosionkestävyyttä ja kasvillisuudelle annettavaa tuen rakennetta.

Establishment ja huolto: Elävä maanpeite istutetaan tai kylvetään sopivana vuodenaikana, yleensä keväällä tai syksyllä. Ensimmäisten viikkojen aikana on tärkeää estää rikkakasvien kasvua ja varmistaa riittävä kosteus. Leikkaaminen ja tarvittaessa lisäistutukset auttavat pitämään kasvuston tiheänä. Ei-eläviä peitteitä asennetaan tasaisesti ja niitä voidaan vaihtaa tai lisätä tarpeen mukaan.

Hyötyjä ja rajoituksia: Maanpeittäminen vähentää rikkakasvien kilpailua, suojaa juuristoa, parantaa vedenpidätytystä ja voi lisätä biodiversiteettiä. Samalla on huomioitava, että joillain lajeilla voi olla leviämisvaikutuksia tai että hoito voi vaatia säännöllistä toimenpiteitä, erityisesti ensimmäisinä vuosina.