läpinävyden

Läpinävyys on ominaisuus, joka kuvaa aineen kykyä päästää valoa lävitseen. Läpinäkyvät materiaalit, kuten lasi tai puhdas vesi, sallivat valon kulkea suoraviivaisesti ja häviöttömästi, jolloin kohteiden takana olevat asiat näkyvät selvästi. Tämä johtuu siitä, että valon aallonpituudet ovat huomattavasti pienempiä kuin materiaalin molekyylien välinen etäisyys, eivätkä ne kohtaa merkittävää vastusta.

Sen sijaan läpikuultavat eli translucentin materiaalit, kuten huurre-lasi tai ohut paperi, päästävät valoa lävitseen, mutta hajottavat sitä samalla. Tämä tekee takana olevista kohteista epäselviä ja sumeita. Valo ei kulje suoraan, vaan siroaa materiaalin sisällä.

Opaque eli läpinäkymättömät materiaalit, kuten puu tai metalli, eivät päästä valoa lävitseen lainkaan. Valo joko heijastuu niiden pinnalta tai imeytyy materiaaliin.

Läpinäkyvyydellä on tärkeitä sovelluksia monilla aloilla. Se on perustavanlaatuinen optiikassa ja visuaalisessa havainnoinnissa. Rakentamisessa ikkunat hyödyntävät lasin läpinäkyvyyttä tuomaan luonnonvaloa sisätiloihin. Tietotekniikassa valokuitujen toiminta perustuu valon kokonaisheijastukseen ja läpinäkyvyyteen, mahdollistaen nopean tiedonsiirron. Läpinäkyvyyden aste voi myös vaihdella, ja joitakin materiaaleja voidaan käsitellä muuttamaan niiden läpinäkyvyyttä.