lämpövyöhykkeet

Lämpövyöhykkeet, tunnetaan myös nimellä ilmastovyöhykkeet, ovat Maan pinnan alueita, jotka luokitellaan niiden tyypillisten lämpötilaolosuhteiden perusteella. Nämä vyöhykkeet auttavat ymmärtämään ja ennustamaan kasvillisuuden ja eläimistön jakaantumista sekä ilmastollisia piirteitä eri puolilla maailmaa. Vaikka tarkkoja rajoja voi olla vaikea määrittää, yleisesti tunnistetaan kolme pääasiallista lämpövyöhykettä: trooppinen vyöhyke, lauhkea vyöhyke ja kylmä vyöhyke.

Trooppinen vyöhyke sijaitsee päiväntasaajan molemmin puolin, suunnilleen Kravun ja Kauriin kääntöpiirien välissä. Tällä alueella lämpötilat ovat yleensä korkeita ympäri vuoden, ja vuodenaikojen vaihtelu on vähäistä. Sademäärät voivat vaihdella suuresti, johtaen sademetsiin ja kuiviin savanneihin.

Lauhea vyöhyke sijoittuu trooppisen vyöhykkeen ja kylmän vyöhykkeen väliin kummallakin pallonpuoliskolla. Lauhkealla vyöhykkeellä koetaan selkeät neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Lämpötilat vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen mukaan, ja alueella esiintyy monenlaisia kasvillisuustyyppejä, kuten lehti- ja havumetsiä sekä niittyjä.

Kylmä vyöhyke kattaa alueet napapiirien pohjois- ja eteläpuolella. Tällä vyöhykkeellä on pitkät ja kylmät talvet sekä lyhyet ja viileät kesät. Lämpötilat ovat usein pakkasen puolella, ja alueella vallitsevat tundrat ja jäätiköt. Auringonvalon määrä vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan, johtaen napayöhön ja napapäivään. Lämpövyöhykkeiden muodostumiseen vaikuttavat ensisijaisesti Maan akselin kallistuma ja sen kiertorata Auringon ympäri, jotka yhdessä aiheuttavat vaihtelevan määrän auringon säteilyä eri leveysasteille eri aikoina vuodesta.