lähdejärjestyksen

Lähdejärjestyksen tarkoittaa verkkosivun sisällön alkuperäistä järjestystä HTML-dokumentissa, eli sitä järjestystä, jossa elementit ovat koodissa. Lähdejärjestyksellä on keskeinen merkitys sekä lukijan että näkövääntölaitteiden käyttäjien saavutettavuudessa, koska se määrittää luonnollisen lukemisen ja näppäimistöperustaisten navigointien etenemisen.

Käytännössä lähdejärjestys vastaa sitä, miten sisältö luetaan ja miten näppäimistö katsoo sivua. Esteettömyyden näkökulmasta on tärkeää, että tärkein sisältö, otsikot, navigointi ja todelliset suhteet esiintyvät loogisessa järjestyksessä DOM:ssa. Tämä helpottaa ruudunlukijoita ja parantaa käytettävyyttä ihmisille, joilla ei käytössä ole hiirtä.

Visuaalinen järjestys ja lähdejärjestys eivät aina ole samaa. CSS:n avulla voidaan muotoilla sisältö näyttämään eri järjestyksessä kuin mitä HTML:ssä on, esimerkiksi Flexboxin order-ominaisuudella tai CSS-gridillä. Tämä muutos voi vaikuttaa siihen, miten sisältöä tutkitaan ja tunnelataan ruudunlukijoilla. Useimmat ruudunlukijat lukevat DOM:n järjestyksen, ja pelkkään visuaaliseen järjestykseen tukeutuminen voi heikentää saavutettavuutta, jos tärkeä sisältö siirretään maantieteellisesti näkyvään, mutta DOM:ista poistettuun kohtaan.

Suositeltavaa on säilyttää lähdejärjestys loogisena ja semanttisesti kestävänä. Jos responsiiviseen suunnitteluun liittyy erilaisia visuaalisia järjestyksiä, on suositeltavaa keskittyä sisällön rakenteeseen (käyttämällä semanttisia elementtejä, otsikointia ja arialabeleita) ja välttää olennaisen sisällön siirtämistä epäloogisesti DOMin loppuun. Käytännössä kannattaa testata saavutettavuutta sekä näppäimistö- että ruudunlukija-ympäristöissä.

Näkökulmia: lähdejärjestys, visuaalinen järjestys, WCAG-ohjeet, semanttinen rakenne.