luvanmyynti

Luvanmyynti tarkoittaa lupa- tai oikeuden myyntiä. Termi viittaa sekä laillisiin markkinoihin, joissa lupia voidaan kaupata, että ilmiöön, jossa lupien jakaminen tapahtuu korruptoituneesti tai luvattomasti viranomaisten tai muiden vaikutusvallan käyttäjien toimesta.

Usein luvanvarainen toiminta liittyy luonnonvaroihin ja ympäristöön sekä rakennus-, kalastus-, metsästys- tai teletoimintaan ja muuhun sääntelyyn, jossa lupia jaetaan. Lupa voi koskea esimerkiksi ympäristölupaa, kiinteistön rakentamista tai sähkö- ja radioliikennettä koskevaa oikeutta.

Ilmiö voi ilmetä lahjonnan, eturistiriitojen, asiakirjojen väärentämisen tai lupamenettelyjen epäselvyyksien kautta. Lupia voidaan jakaa epäreilusti tiettyjen hakijoiden hyväksi tai ilman avoimia ja samanaikaisia kriteerejä, mikä heikentää luottamusta prosessiin.

Se heikentää oikeudenmukaisuutta ja kilpailua, lisää kustannuksia vastineiksi sekä voi vaarantaa turvallisuuden, ympäristön tai julkisen etuuden. Luvanmyynti on yleisesti vastoin hyvää hallintoa, ja siihen liittyy riskejä viestinnässä, valvonnassa ja viranomaisten vastuussa.

Suomessa sekä kansallinen että EU-lainsäädäntö kieltävät korruption ja viranomaisen väärinkäytön. Rikoslaissa on säännöksiä lahjonnan ja vilpillisyyden torjumiseksi sekä virkavastuun määräämiseksi, ja lupamenettelyt pyritään pitämään läpinäkyvin ja oikeudenmukaisina.

Ennalta ehkäiseviä keinoja ovat läpinäkyvät lupamenettelyt, julkiset rekisterit, lupien jakamisen arvolähtöinen tai huutokauppamuotoinen ratkaisu sekä riippumattomat valvonta- ja oikaisumenettelyt. Sähköiset palvelut voivat vähentää inhimillisiä virheitä ja lisätä luottamusta prosessiin.