luterilaisiin

Luterilaiset ovat kristillinen uskonnollinen yhteisö, joka seuraa Martin Lutherin oppeja. Reformaatio 1500-luvulla johti luterilaisen kirkon syntyyn ja eroon katolisesta kirkosta. Luterilaisuuden perusopit voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan: oikeus pelastukseen uskon kautta (sola fide), Raamatun auktoriteetti (sola scriptura) sekä kahden sakramentin—kasteen ja ehtoollisen—merkitys seurakunnan elämässä.

Kirkkojen järjestäytyminen vaihtelee maittain. Joissakin maissa luterilainen kirkko on valtion kirkko, toisissa se toimii itsenäisenä uskonyhteisönä. Pappeus on laajasti käytössä, ja naispappeus on yleinen useimmissa luterilaisissa kirkoissa, vaikka käytännöt vaihtelevat.

Globaalisti luterilaisuutta edustavat kirkot ovat osa maailman luterilaisia yhteisöjä, ja ne tekevät yhteistyötä ekumenian, diakonian ja julistuksen alueilla. Luterilaisuus korostaa liturgiaa, virsikirjoja ja sakramentteja osana hengellistä elämää sekä kasteen vastaanottamista uusille jäsenille että ehtoollisenviettoa.

Suomessa suurin luterilainen kirkko on Suomen evankelis-luterilainen kirkko, jonka historia ja kulttuurivaikutus ovat merkittäviä. Luterilaisuus on vaikuttanut pohjoismaiden kirkko- ja yhteiskuntarakenteisiin sekä ulottunut koulutukseen ja perhearvoihin. Nykyään luterilaisuus kohtaa monimuotoisuuden sekä uskonnollisen ja kulttuurisen moninaisuuden globalisoituvassa maailmassa.