Luterilaisuus

Luterilaisuus on protestanttinen kristillinen suuntaus, joka syntyi 1500-luvun reformaatiossa Martin Lutherin vaikutuksesta. Keskeisiä opetuksia ovat uskon kautta vanhurskautuminen (sola fide), Raamatun auktoriteetti (sola scriptura) sekä kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Luterilaiset korostavat pappeuden palvelustehtävää jokaiselle uskovalle ja Raamatun sanan julistamista kirkkoyhteisössä. Teologinen perusta on koottu Book of Concordiin, joka sisältää Augsburgin tunnustuksen ja siihen liittyviä konfessioita.

Historia ja leviäminen: Reformaatio levisi nopeasti Eurooppaan 1500-luvulla, ja luterilaiset kirkot syntyivät monissa maissa erottuen katolisesta kirkosta. Suomessa luterilainen traditio vakiintui käytännössä osaksi kansallista kirkollista elämää, ja luterilainen kirkko on ollut vaikuttava tekijä sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa kontekstissa.

Kirkko ja käytäntö: Luterilaisuus on maailmanlaajuinen kirkko, jonka keskuudessa toimivat kansalliset luterilaiset kirkot. Monissa maissa painotetaan liturgista jumalanpalvelusta, Raamatun lukemista, saarnaa, kasteen ja ehtoollisen merkitystä sekä kirkkovuoden perinteitä. Luterilainen kirkko kuuluu kansainväliseen Lutherin maailmanliittoon (Lutheran World Federation) ja osallistuu ekumeenisiin yhteyksiin.

Suomi: Suomen evankelinen luterilainen kirkko on Suomen suurin uskonnollinen yhteisö ja kuuluu luterilaiseen perheeseen. Se vastaa jumalanpalveluksista, sakramenttien viettämisestä sekä seurakunnan arjesta, ja sillä on merkittävä rooli koulutuksessa, sosiaalisessa työssä ja kulttuurisissa perinteissä.