luovutuksen

Luovutus on suomen kielen sana, joka kuvaa oikeuksien tai omistuksen siirtämistä tai luovuttamista yhdeltä taholta toiselle. Termi tulee verbistä luovuttaa, joka tarkoittaa luovuttamista, antamista tai hallinnan siirtämistä. Käytössä se voi tarkoittaa sekä omaisuuden myyntiä että lahjoitusta tai muita hallinnallisia siirtoja.

oikeudellisessa kontekstissa luovutus viittaa erityisesti omistuksen tai muiden oikeuksien siirtämiseen. Tämä voi koskea tavaran myyntiä, lahjoitusta tai oikeuksien, kuten saatavien, siirtoa. Siirron muoto ja kelpoisuus määräytyvät usein sopimuksen ja sovellettavien lakien mukaan; joissakin siirroissa on nimenomaisia muodollisuuksia tai rekisteröintivaatimuksia.

Lainsäädännön ja verotuksen yhteydessä luovutuksella on usein taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi luovutusvoitto - termi viittaa omaisuuden myynnistä syntyvään voittoon, joka on verotettavaa tuloa. Luovutusta käytetään yleisesti kuvaamaan siirtoja, joissa omistusoikeus tai muut oikeudet siirtyvät myyjältä ostajalle tai saajalle.

Luovutus on erottuvissa merkityksissä erillinen luopumisesta (luopuminen), joka tarkoittaa oikeuksien luovuttamista luopujan itsensä vuoksi eikä siirtoa toiselle osapuolelle. Saman käsitteen lähisanoja ovat luovutussopimus (omarjoitus tai oikeuksien siirtosopimus) ja luovuttaminen (riippuvainen termi, joka viittaa toimintaan).