luottokustannuksiin

Luottokustannuksiin viitataan yleisesti liiketoiminnassa niihin kustannuksiin, jotka syntyvät, kun yritys myöntää luottoa asiakkaille tai tarjoaa maksuaikaa. Niihin kuuluvat sekä pääomaa sitovan rahoituksen kustannukset että luottoriskistä johtuvat menot sekä muut luottosuhteisiin liittyvät kulut. Lisäksi kustannuksiin voidaan lukea luotonmyöntöön ja -valvontaan liittyvä hallinnointi, perintä ja mahdolliset luottovakuutukset.

Rahoituskustannukset syntyvät, kun luotot muodostavat sitoutunutta pääomaa ja pääoman rahoitus maksaa kustannuksia. Luottoriskin varaukset vastaavat arvioitua tulevaa luottotappiota ja ne kirjataan tuloslaskelmaan osana luottotappioita tai varauksia. Muita kustannuksia ovat luoton myöntöön, seurannan ja perinnän aiheuttamat kulut sekä mahdolliset luottovakuutukset. Näiden kaikkien katsotaan vaikuttavan luotokustannuksiin ja siten luotonhinnoitteluun sekä asiakkaalle että yrityksen tulokseen.

Kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä luottokustannukset voivat esiintyä rahoituskuluina sekä luottotappioiden varauksina. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS 9) mukaan odotettujen luottotappioiden kirjaaminen vaikuttaa tulokseen ja varauksia voidaan muuttaa arvioperusteisesti.

Riskienhallinnan ja hinnoittelun näkökulmasta yritykset pyrkivät minimoimaan kustannukset käyttämällä vastuullista luotonmyöntöä, luottoriskien analyysiä, jatkuvaa seurantaa sekä mahdollisia luottovakuutuksia ja asianmukaista hinnoittelua, jolla kustannukset katetaan.

Esimerkki: Yritys myöntää 30 päivän maksuehdon. Sitoutunut pääoma muodostaa rahoituskustannuksia ja ennakoitu luottotappio lisätään varauksena, mikä heijastuu tulokseen ja katteisiin.