lopetustunniste

Lopetustunniste on tietojenkäsittelyssä käytetty tunniste tai merkkijono, joka merkitsee tiedon, viestin tai virran lopun. Se toimii loppumerkkinä, jonka avulla dataa rakennettaessa ja käsitellessä voidaan erottaa toisistaan eri osat tai ilmoittaa siirron päättymisestä. Termiä käytetään sekä tekstipohjaisissa että binäärisissä konteksteissa, ja sen tarkka muoto riippuu sovelluksesta, protokollasta ja tiedostomuodosta.

Käyttökonteksteja ovat tekstipohjaiset tiedostot ja data-virrat, binääriformaatit sekä viestintäprotokollat. Tekstissä lopetustunniste voi olla rivinvaihto tai muu erikoismerkki, kun taas binäärimuodoissa se voi olla tietty tavujono. Protokollissa lopetustunniste voi merkitä yksittäisen viestin tai kehyksen päätöksen eikä aina pelkästään tiedoston loppua. Joissain järjestelmissä käytetään sekä loppumerkkiä että pituuslukua keräämään dataa, jolloin vastaanottaja tietää, milloin kokonaisuus on vastaanotettu.

Esimerkkejä lopetustunnisteista ovat rivinvaihto merkkijonossa, null-merkki (0x00) binääridatassa, tai määritelty end-of-message/end-of-frame -signaali protokollassa (esimerkiksi tietylle merkkijonolle tai byte-sekvenssille). CSV- tai TSV-tiedostoissa rivin lopetus toimii tavallisesti lopetustunnisteena, kun taas protokollissa saattaa olla erikseen määritelty kontrollimerkki.

Suunnittelussa lopetustunnisteen valintaan vaikuttavat epäselvyyksien ja virheiden minimointi, puskurointi, suorituskyky sekä turvallisuus. On tärkeää dokumentoida tarjolla oleva lopetustunniste ja sen käyttäminen sekä testata tilanteet, joissa tunniste voi esiintyä vain odottamattomasti. Lopetustunniste on yleistermi, joka korostaa datan jäsentelyn ja virran hallinnan olennaista osa-aluetta.