lisääntymismenestystään

Lisääntymismenestys tarkoittaa yksilön geneettisen panoksen kokonaisuutta seuraavaan sukupolveen. Se voidaan määritellä odotetuksi määräksi jälkeläisiä, jotka säilyvät elinkelpoisina ja kykenevät itse lisääntymään. Yleinen mittari on elinikäinen lisääntymismenestys (LRS), joka kuvaa syntyneiden jälkeläisten määrää ja heidän kykyään siirtää geenejään eteenpäin.

Lisääntymismenestys koostuu useista osatekijöistä. Paritusmenestys kuvaa, kuinka monta eri kumppania yksilö löytää ja kuinka monta jälkeläistä näiden liitoista syntyy. Panostus jälkeläisiin sekä elinympäristön tarjoamat resurssit vaikuttavat siihen, kuinka moni jälkeläinen selviää ja kykenee itse lisääntymään. Eloonjääminen ja terveys sekä mahdollinen vanhemmuuden ohjaus tai huolenpito voivat merkittävästi muuttaa lopullista menestystä.

Determinantteja ovat sekä geneettiset ominaisuudet että kehitys- ja käyttäytymistavat sekä ympäristötekijät. Mating system ja seksuaalinen valinta voivat aiheuttaa suurta vaihtelua paritus- ja panostusmenestyksessä. Esimerkiksi polygynisissä lajeissa pieni joukko yksilöitä voi saavuttaa korkeaa paritusmenestystä, kun taas monogamisissa lajeissa menestys on usein tasaisempaa.

Mittaaminen perustuu seurantaan ja rekisteritietoihin: yksilöiden ja heidän jälkeläistensä määrä, usein sukupolvien yli. Käytetään sekä pedigreitä että geneettisiä menetelmiä, ja LRS on yleisesti käytetty mutta sitä voidaan tarkentaa erillisillä mittareilla kuten paritus- tai panostusmenestyksen erottamiseksi.

Lisääntymismenestyksellä on keskeinen rooli evoluution suunnan ja seksuaalisen valinnan ymmärtämisessä. Se vaihtelee lajista ja ympäristöstä riippuen, ja sen tutkiminen valottaa, miten populaatiot sopeutuvat ja geenien periytyminen etenee.