lisääntymiskiertojen

Lisääntymiskierto viittaa sarjaan fysiologisia ja hormonaalisia muutoksia, jotka tapahtuvat hedelmällisessä iässä olevilla nisäkkäillä ja joita säätelee syntymästä vaihdevuosiin. Nämä muutokset valmistavat kehoa säännöllisesti mahdolliseen raskauteen. Vaikka tarkka rytmi ja kesto vaihtelevat lajeittain, lisääntymiskierron perusperiaatteet ovat samankaltaisia.

Ihmisillä tätä kiertoa kutsutaan kuukautiskierroksi. Se alkaa yleensä kuukautisista, jolloin kohdun limakalvo poistuu, ellei hedelmöitystä ole tapahtunut. Tämän jälkeen seuraa follikkelivaihe, jossa munasarjat kypsyttävät munasolua. Ovulaatio, eli munasolun vapautuminen munasarjasta, tapahtuu kierron puolivälissä. Tämän jälkeen alkaa luteaalivaihe, jolloin keho valmistautuu mahdolliseen alkion kiinnittymiseen kohdun limakalvoon. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, kierto alkaa uudelleen kuukautisilla. Hormonit, kuten estrogeeni ja progesteroni, pelaavat keskeistä roolia kierron eri vaiheiden säätelyssä.

Muualla eläinkunnassa esiintyy samankaltaisia jaksoja, joilla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi joillakin eläimillä kierto voi olla huomattavasti pidempi tai lyhyempi kuin ihmisillä, ja tietyt lajit voivat olla lisääntymiskykyisiä vain tietyinä vuodenaikoina. Lisääntymiskierron ymmärtäminen on olennaista lisääntymisen ja sen säätelyn biologian tutkimuksessa.