lisäämisreaktiosta

Lisäämisreaktiot, myös tunnettuina kondensaatioreaktioina, ovat kemiallisia prosesseja, joissa kaksi tai useampi molekyyli yhdistyy muodostamalla suuremman molekyylin. Näissä reaktioissa poistuu yleensä pieni molekyyli, kuten vesi tai alkoholi, mikä mahdollistaa uuden sidoksen muodostumisen. Lisäämisreaktiot ovat keskeisiä orgaanisessa kemian synteesissä, erityisesti polymeerien, lääkeaineiden ja muiden orgaanisten yhdisteiden valmistuksessa.

Yksi yleisimmistä lisäämisreaktioista on **aldoli-lisäämisreaktiot**, jossa aldehydi tai ketoni reagoi beeta-hydroksiketonin tai -aldehydin kanssa. Reaktio edellyttää aktiivisen metyleeniryhmän läsnäoloa ja tapahtuu emäksen tai hapettimen katalysoimana. Tulos on aldoli, joka voi edelleen kondensoitua muodostaen α,β-epoksidien tai muiden yhdisteiden.

Toinen tärkeä lisäämisreaktiotyyppi on **Diels–Alder-reaktiot**, jossa konjugoitu dieni reagoi alkeneen (dienofiili) muodostaen sykloheksenijohdannaisen. Reaktio on stereospesifinen ja tapahtuu lämpöä tai valoa käyttäen. Se on keskeinen polymeereissä, kuten kumi- ja muoviteollisuudessa.

Lisäämisreaktioita käytetään myös **polykondensaatioreaktioissa**, kuten polyesterien ja polyamidien valmistuksessa. Näissä reaktioissa monomeerit yhdistyvät toisiinsa, kunnes muodostuu pitkiä ketjuja, joista muodostuu polymeeri. Esimerkiksi polyesterit valmistetaan karboksyylihappojen ja alkoholien välisellä kondensaatiolla, jolloin poistuu vesimolekyyli.

Lisäämisreaktiot ovat tärkeitä myös biokemiassa, esimerkiksi aminohappojen peptidisidosten muodostumisessa proteiineissa. Reaktio edellyttää karboksyyli- ja aminoryhmien välistä reaktiota, jolloin poistuu vesi ja muodostuu peptidisidos.