likaisuusasteet

Likaisuusasteet ovat luokitteluja, jotka kuvaavat, kuinka likainen tai saastunut pinta, esine tai ympäristö on. Ne ovat osa hygienian ja laadunvarmistuksen työkalupakkia ja ohjaavat siivouksen sekä desinfektion priorisointeja sekä kontrollia.

Käyttö ja rakenteet vaihtelevat toimialasta riippuen. Ei ole yhtä kansainvälistä standardia, ja erilaiset sektorit sekä maat ovat kehittäneet omat kriteerinsä. Yleisesti likaisuusasteet voivat olla kvalitatiivisia, kuten puhdas, hieman likaantunut, likainen ja erittäin likainen, tai numeerisia, esimerkiksi 0–4 tai 0–5 -asteikkoja. Kvantitatiiviset mittaukset voivat perustua mikrobien määräyteen pinta-alalla, ATP-luminesenssiin tai kemiallisten jäännösten pitoisuuksiin.

Mittaaminen ja arviointi yhdistävät usein visuaalisen tarkastelun ja muunmuassa näytemerkkien analyysin. Käytettyjä menetelmiä voivat olla swab-näytteenotot sekä mikrobikokeet, ATP-tasojen mittaukset sekä kemiallisten jäännösten testit. Arviointi huomioi sekä yleisen siisteyden että alueelliset riskit, kuten kosketuspinnat, kosteuden ja vaikeasti puhdistettavat kohdat.

Sovellukset ja vaikutus. Likaisuusasteiden määrittelyt ohjaavat siivouksen ajankäyttöä, resursointia, koulutusta ja valvontaa erityisesti elintarvike-, lääke- ja terveydenhuoltoalalla sekä laboratorio-ympäristöissä. Ne auttavat varmistamaan tuoteturvallisuuden, hygienian vaatimusten täyttymisen ja laatujärjestelmien toimivuuden. Rajoitteet liittyvät usein subjektiivisuuteen sekä mittausmenetelmien ja näytteenottokohtien vaihteluun.

Katso myös hygienia, puhdistus, desinfiointi, sanitaatio.