liikkumistottumukset

Liikkumistottumukset ovat yksilön toistuvia tapoja liikkua arjessa. Ne kuvaavat käytettyjä kulkumuotoja (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, auto), sekä sitä, kuinka usein, kuinka pitkään ja millaisissa olosuhteissa liikutaan. Ne voivat liittyä sekä päivittäiseen työ- tai koulumatkaan että vapaa-ajan liikkumiseen.

Liikkumistottumusten muodostumiseen vaikuttavat sekä yksilön valinnat että ympäristön rakenteet. Tekijöitä ovat esimerkiksi turvallisuus ja yhteydet julkiseen liikenteeseen, pyöräily- ja kävelyreittien sujuvuus, palveluiden saavutettavuus, ilmasto sekä sosioekonominen asema. Liikkumistottumuksia voidaan kartoittaa tutkimuksissa kyselyillä, päiväkirjoilla sekä liikkumista mittaavilla laitteilla (aktiivisuusmittarit) ja paikannustiedoilla.

Terveyden kannalta liikkumistottumuksilla on merkittävä vaikutus. Aktiiviset käytännöt kuten kävely ja pyöräily liittyvät pienempiin sairastuvuuksiin ja parantuneeseen kestävyyskuntoon sekä mielenterveyteen. Pitkät istumajaksot ja passiivisuus liittyvät moniin terveysriskien lisääntymiseen. Myös ympäristö- ja ilmastovaikutukset liittyvät liikkumistottumuksiin: aktiivinen liikkuminen vähentää autoilua ja päästöjä.

Julkista ja yksilön tasoa koskevat toimet voivat tukea terveellisiä liikkumistottumuksia. Kaupunkisuunnittelussa korostuvat turvalliset ja esteettömät kävely- ja pyöräilyreitit, tiiviit palvelut sekä sujuvat yhteydet joukkoliikenteeseen. Työpaikat ja koulut voivat tarjota kannustimia, tiedotusta sekä infrastruktuuria, jotka edistävät aktiivista liikkumista.