lihasvaurioiden

Lihasvauriot ovat lihas- tai lihassäikeisiin kohdistuvia kudosvaurioita, jotka ilmenevät kivun, toiminnanrajoituksen ja turvotuksen muodossa. Ne voivat syntyä äkillisen liikuntakuorman seurauksena tai pitkäkestoisesta ylikuormituksesta. Lajittelussa erotetaan akut lihasvammat – kuten lihassäikeiden venähdykset ja repeämät sekä lihasten kontuusiot (mustelmat) – sekä krooniset vauriot, jotka johtuvat toistuvasta mikrotraumasta ja palautumisen puutteen seurauksesta.

Oireet vaihtelevat vamman laajuuden mukaan. Yleisiä ovat äkillinen kipu, arkuus, turvotus, lihasjäykkyys sekä heikkous tai liikkeen rajoittuminen. Mustelmat voivat kehittyä päivien kuluessa. Diagnoosi perustuu potilaan kertomukseen ja kliiniseen tutkimukseen; lisäkuvantaminen (ultraääni, magneettikuvaus) on tarpeen, jos epäillään lihasrepeämää tai muu vakava vaara.

Hoito on useimmiten konservatiivista. Ensimmäisinä päivinä noudatetaan lepoa, jäähdytystä, puristusta ja kohotusta (RICE-periaate). Kipua ja tulehdusta voidaan hallita tarvittaessa lääkkein. Kun akuutti vaihe on ohitse, aloitetaan asteittainen kuntoutus sekä fysioterapia, jonka tavoitteena on palauttaa voima, liikelaajuus ja toimintakyky. Suuret lihasvauriot voivat vaatia kirurgista korjausta; yleisesti paraneminen etenee hyvän hoidon ja oikea-aikaisen rehabin kautta. Paluu urheiluun tehdään vaiheittain ja yksilöllisesti.

Ennaltaehkäisyssä keskeistä ovat asianmukainen lämmittely, progressiivinen harjoittelu, lihastasapainon huomiointi sekä riittävä lepo ja palautuminen. Lihasvauriot ovat yleisiä erityisesti nopeita ja voimakkaita liikkeitä vaativissa lajeissa.