levyformaatteja

Levyformaatit (levyformaatit) tarkoittavat musiikkilevyjen fyysisiä muotoja, joihin äänite on suunniteltu ja valmistettu. Yleisimpiä levyformaateja ovat 12-tuumaiset LP-levyt, 7-tuumaiset singlet ja 10-tuumaiset EP-levyt. 12-tuumainen LP (long playing) on yleisin albumien julkaisumuoto ja pyörii tavallisesti 33 1/3 kierrosta minuutissa (rpm). 7-tuumaiset singlet julkaistaan usein 45 rpm:llä ja niihin mahtuu yleensä pari kappaletta per sivu. 10-tuumaiset levyt ovat vähemmän yleisiä, mutta niitä käytetään sekä kokoelmissa että erikoisjulkaisuissa. Aikaisemmin yleinen 78 rpm -malli oli 1930–1950-luvuilla ja käytettiin ohuita lakka-levyjä.

Fyysiset ominaisuudet ja valmistus ovat tärkeitä levyformaateille. Materiaalina käytetään yleensä polyvinyylikloridia (PVC), kun taas vanhemmat ja harvinaisemmat levyt saattoivat olla lakkaa. Levyjen koolla ja nopeudella on suora vaikutus soivan äänen pituuteen ja laatuun: LP-levyt tarjoavat pidemmän soittosessian, kun taas 7-tuumaiset singlet korostavat lyhyempiä kappaleita. Kansien ja koteloiden koko sekä sisä- ja ulkopakkausten laatu vaikuttavat sekä suojaamiseen että visuaaliseen ilmeeseen; tavallisia ovat yksipuoliset ja kaksipuoliset levyt sekä gatefold-kannet.

Nykyisin levyformaatit kokevat pienoisen restore- ja keräilyarvon nousun vinylin elvyttyä suosiota. Vaikka digitaalinen musiikki on kehittynyt, levyformaatit asettavat edelleen konkreettisen, fyysisen ja kollektiivisen kuuntelukokemuksen, erityisesti 12" LP:iden ja laadukkaiden 7"-julkaisujen kautta.