lentopetroli

Lentopetroli on lentokoneiden turbo- ja turboprop-moottoreissa käytettävä polttoaine. Se on kerosiinipohjainen neste, jonka koostumus perustuu hiilivetyihin ja jonka ominaisuudet on suunniteltu kestämään matalissa lämpötiloissa, antamaan riittävä energian tiheys sekä mahdollistamaan luotettavan syttymisen ja palamisen suurissa nopeuksissa.

Tyypit ja standardit. Siviilikäytössä yleisimpiä ovat Jet A-1 ja Jet A. Jet A-1:llä alhainen jäätymispiste, noin −47 °C, ja sitä käytetään laajalti kansainvälisesti; sen standardeja noudatetaan muun muassa ASTM D1655 -määräyksissä. Jet A on samankaltainen, mutta sen jäätymispiste on noin −40 °C ja sitä käyttävät pääasiassa Pohjois-Amerikka. Harvemmin käytettyjä vaihtoehtoja ovat Jet B, joka on laajemmin jalostettu ja kevyempi sekä haihtuvampi kerosiiniseos, sekä TS-1, jota käytetään joillakin alueilla kuten Venäjällä.

Rakenne ja ominaisuudet. Lentopetroli koostuu parafiinisista, naphta- ja aromatisista hiilivetyjäyhdisteistä. Energiatiheys on tyypillisesti noin 43 MJ/kg, tiheys noin 0,78–0,84 kg/L ja se sisältää rikin enimmäisrajoituksia sekä erilaisia lisäaineita, kuten antioksidantteja, staattisen sähkön hallintaan tarkoitettuja aineita sekä antikorroosiokemikaaleja. Liikenteessä käytettävät polttoaineet on suunniteltu sopimaan suojattuun varastointiin ja kuljetukseen sekä moottorin suunnitteluihin.

Käyttö, turvallisuus ja ympäristö. Lentopetroliä käytetään suurimman osan kaupallisista ja sotilaallisista lentokoneista, joissa on turbiinimoottorit. Se on helposti syttyvää nestettä, joten käsittely, varastointi ja jakelu ovat tiukasti säänneltyjä. Päästöt ilmaan koostuvat ennen kaikkea hiilidioksidista sekä muista polttoaineen palamisesta syntyvistä yhdisteistä; ilmastovaikutukset riippuvat koko lentoliikenteen polttoaineenkäytöstä.