lehtikasveja

Lehtikasvi, lehtikasveja (monikko), on kasvi, jonka koristeellisuus ja tunnusomaisuus perustuvat lehteen eikä kukkaan. Lehtikasvit ovat yleisesti käytössä sekä sisätiloissa että ulkona, mutta niitä arvostetaan erityisesti lehtien muodon, värin ja tekstuurin vuoksi. Niihin kuuluu laajasti sekä tropiikista että subtropiikasta peräisin olevia lajeja, jotka sopivat usein huonekasvikäyttöön.

Ominaisuudet ja ryhmät vaihtelevat suuresti. Joillakin on kookkaita, kiiltäviä ja suurilehtisiä lehtiä, toisilla taas pienempiä tai kirjailtuja, raidallisia lehtiä. Arkkitehtuurisesti vaikuttavia lajeja voivat olla esimerkiksi Monstera, Philodendron ja Dieffenbachia, joita käytetään tilan kohotukseen. Pienemmät lehtikasvit, kuten Calathea, Fittonia ja Pilea, tarjoavat värikkäitä kuoseja ja sommitelmia. Monia lehtikasveja voidaan kasvattaa sekä asuin- että toimistoympäristössä; osa lajeista kukkii harvoin, mutta niiden lehdet muodostavat keskeisen koristeen.

Hoito ja yleiset kasvatusvaatimukset. Useimmat lehtikasvit viihtyvät kirkkaassa, epäsuorassa valossa; suora auringonpaiste voi polttaa lehdet. Lämpötilan tulisi pysyä kohtuullisena, yleensä noin 18–24 °C. Ilman kosteus kannattaa pitää kohtuullisena; säännöllinen kastelu, mutta multa saa välillä hieman kuivahtaa pintakerroksen yllä, jolloin juurien mätänemisen riski vähenee. Kuivaus- tai liiallinen kastelu voi vahingoittaa lehtiä. Multa tulisi olla läpäisevää, lannoitus kasvukaudella on suositeltavaa. Monet lehtikasvit lisääntyvät jakamalla tai pistokkaista.

Käyttö ja merkitys. Lehtikasvit ovat suosittuja sisätilojen koristeita niiden esteettisen ilmeen ja monimuotoisuuden vuoksi. Ne voivat parantaa tilan visuaalista ilmettä ja tarjota nautinnollisen kasvatuskokemuksen. Joidenkin lajirivien oletetaan myös vaikuttavan ilmanlaatuun, mutta vaikutukset riippuvat olosuhteista ja lajeista.