lauseosana

Lauseosana on suomalaisessa kieliopissa termi, jota käytetään kuvaamaan sanaa tai sanaryhmää, joka kuuluu lauseen rakennetta määrittävään osaan. Termi viittaa sanoihin, jotka palvelevat lauseen syntaktista yhteyttä ja ilmaisua, mutta eivät aina kanna itsessään täyttä sisältöä kuten pääsanat.

Lauseosan käsite painottuu siinä, miten sanat linkittyvät toisiinsa ja miten ne rakentavat lauseen loogisen tai suhteellisen rakenteen. Lauseosanoja ovat tyypillisesti sanaluokkien funktionaaliset ilmaisimet, kuten konjunktiot sekä muut side- ja liittyvät sanat, jotka yhdistävät lauseita tai muodostavat alilauseita. Kielitieteessä eri oppisuuntien mukaan lauseosana voi kattaa sekä alistus- ja rinnastuskonjunktiot että relatiivipronominit sekä muita viittaavia tai modifioivia sanoja.

Käyttö ja esimerkit. Esimerkkejä lauseosan tehtävistä ovat: 1) yhdistää kaksi lausetta: Hän lähti, mutta satoi vielä. 2) aloittaa alilauseen tai ilmaista syyn: Jos sade loppuu, menemme ulos. 3) viitata tai määritellä tarkemmin: Talon, jossa asun, ympäri kiertäessä löytyy puu. Näissä tapauksissa sana toimii lauseen sisäisen rakenteen rakentajana tai linkkinä, ei välttämättä itsenäisen sisällön kantajana.

Huomioitavaa on, että termi ja sen tarkka sisältö voivat vaihdella kielitieteellisissä traditioissa. Jotkut oppikirjat ja sanastot käyttävät lauseosan käsitettä vaihtelevasti kuvaamaan eri funktioisia sanoja, jotka liittyvät lauseen rakenteeseen. Lauseosana-käsitteestä käytännön opetuksessa käytetään usein osana lauseen rakenne- ja funktioanalyysia sekä kieliopillisia luokitteluita.