laskimoverisuonen

Laskimoverisuoni on verisuoni, jonka päätehtävä on viedä verta sydämeen. Pääasiassa laskimot kantavat verta takaisin sydämeen, toisin kuin valtimot, jotka vievät verta pois sydämestä. Systemaattisessa verenkiertoverenkierrossa laskimot kuljettavat yleensä veren vähemmän hapettuneena kudoksista kohti sydäntä, kun taas keuhkoverenkierrossa keuhkolaskimot tuovat sydämeen hapekasta verta keuhkoista.

Rakenne ja ominaisuudet: Laskimoseinät ovat ohuemmat ja venyvämmät kuin valtimoiden, ja niissä on suuremmat valtimokuvioiset valtimot. Kolme verisuonen kerrosta—endoteelin muodostama tunica intima, ohut tunica media ja paksumpi tunica adventitia—ovat olemassa, mutta venttiilejä sisältävä rakenne on ominaisuus erityisesti suurissa ja keskisuurissa laskimoissa. Laskimot ovat usein kooltaan laajempia ja niillä on suurempi läpimitta sekä korkea verokiinnittyvyys, mikä tekee niistä verenkierron резервiksi. Monet laskimot, erityisesti alaraajoissa, sisältävät laskimosuonien venttiileja, jotka estävät veren takaisinvirtausta.

Toiminta ja verenkierto: Laskimot kuljettavat veren takaisin sydämeen, ja verenpaine laskimoissa on alhaisempi kuin valtimoissa. Verenpalautumisen tehokkuutta auttavat luuston lihasten pumppu, hengitysopillinen imu sekä laskimoiden venttiilit. Pinnalliset ja syvät laskimot ovat yhteydessä toisiinsa, ja suuret laskimojuonteet johtavat veren suurimpiin keskuksiin, kuten ylä- ja alaonttoihin sekä keuhkojen laskimoihin.

Kliininen merkitys: Laskimoverisuonten toimintahäiriöt voivat johtaa laskimoperäisiin tiloihin, kuten laskimotukoksiin, laskimoahtaumiin ja laskimovaja- tai laskimoiden vajaatoimintaan. Yleistyneet laskimosuonet voivat aiheuttaa suonikohjuja ja kroonista laskimoperäistä turvotusta.