lannoituksia

Lannoitukset ovat maataloudessa ja puutarhakasveilla käytettäviä toimenpiteitä, joissa maaperään tai kasvien lehtiin lisätään ravinteita ravinnon, kasvun ja sadon turvaamiseksi. Tavoitteena on täydentää maaperän ravinnevaroja, korjata puutteita ja ohjata kasvin ravinnonsaantia kasvukauden aikana.

Lannoitteet ja niiden tyypit voidaan jakaa pääpiirteittäin mineraali- ja orgaanisiin lannoitteisiin. Mineraalilannoitteet sisältävät helposti liukoisia ravinteita, kuten typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K), sekä mahdollisesti mikroravinteita. Orgaaniset lannoitteet, kuten komposti, lietelanta tai biokaasun sivuvirtalannoitteet, vapauttavat ravinteita hitaammin ja parantavat usein maaperän rakennetta sekä vesitaloutta. Lisäksi kasville voidaan antaa lehtilannoitusta, jossa ravinteita levitetään suoraan lehteen rikkoutuneen koostumuksen kautta.

Lannoitusmuodoilla on erilaisia käyttötarkoituksia. Peruslannoitus tehdään yleensä ennen kylvöä tai istutusta, jolloin ravinteet ovat käytettävissä heti kasvun alussa. Päälannoitukset ja lisäpäälannoitukset toteutetaan kasvukauden aikana, kun kasvin ravinnetarve kasvaa. Jakovannoitus jakaa lannoituksen useampaan kertaan. Lehtilannoitus soveltuu nopeasti käytäviin korjauksiin, erityisesti ravinnepuutteiden varhaisessa vaiheessa.

Lannoitukset on suunniteltava maaperätutkimusten sekä kasvin tarpeiden perusteella. Liiallinen lannoitus voi johtaa ravinnevalumaan, maaperän happamuuden muutoksiin ja vesistöjen rehevöitymiseen. Kestävän lannoituksen periaatteisiin kuuluu riittävien mutta ei ylittävien määrien käyttö, säännölliset peltomaan tutkimukset ja tarvittaessa tarkkuuslannoitus sekä hallittu ravinnekierrätys.