laktaattitasojen

Laktaattitasot viittaavat veren tai kudosten pitoisuuteen laktaatista, joka on aineenvaihdunnan sivutuote. Laktaatti muodostuu pääasiassa lihaksissa anaerobisen aineenvaihdunnan aikana, kun happea ei ole riittävästi saatavilla energiantuotantoon. Normaalisti elimistö pystyy muuttamaan laktaatin takaisin pyruvaatiksi tai glukoosiksi maksassa, tai käyttämään sen energiaksi.

Kohonneet laktaattitasot veressä, tila nimeltään hyperlaktatemia, voivat johtua useista syistä. Yleisimpiä syitä ovat voimakas fyysinen rasitus, kuten intensiivinen liikunta, jossa lihasten hapensaanti ei pysy mukana energiantarpeen kanssa. Tällöin lihakset tuottavat enemmän laktaattia kuin elimistö ehtii poistaa, mikä johtaa sen kertymiseen.

Muita syitä kohonneille laktaattitasoille voivat olla erilaiset sairaudet ja tilat, jotka heikentävät kudosten hapensaantia tai häiritsevät laktaatin aineenvaihduntaa. Näitä ovat esimerkiksi verenkiertohäiriöt, sydämen vajaatoiminta, sepsis (bakteeri-infektio veressä), maksan tai munuaisten vajaatoiminta sekä tietyt lääkkeet tai myrkytykset.

Laktaattitasojen mittaaminen verestä on yleinen diagnostinen työkalu. Korkeat laktaattitasot voivat indikoida kudosvauriota tai hapenpuutetta, ja niiden seuraaminen voi auttaa arvioimaan sairauden vakavuutta ja hoitovastetta. Laktatitasojen normalisoituminen liittyy usein paranemiseen.