lakkausaine

Lakkausaine, tai lakkausaines, on maalauksen ja puu- sekä metallipintojen suojaksi ja koristeeksi käytetty päällysteaine. Se muodostaa ohuen, kiiltävän tai kiillotetun märän ja kuivuneen kerroksen, joka suojaa pintaa kosteudelta, mekaaniselta kulutukselta sekä kemiallisilta vaikutuksilta ja parantaa ulkonäköä.

Lakkausaineet koostuvat yleensä hartsin tai saostuvan yhdisteen muodostavasta sideaineesta sekä liuottimesta tai vedestä. Kansainvälisesti käytettyjä järjestelmiä ovat esimerkiksi nitrocelluloosa-, alkyydi-, polyuretaani-, akryyli- ja UV-kovettuvat lakat. Näissä järjestelmissä voi olla lisäaineita, kuten täyteaineita, tasoittajia ja UV-suojia. Vesiohenteiset lakat ovat yleisiä nykyään VOC-päästöjen Hillitsemiseksi, mutta monet perinteiset liuotinpohjaiset lakat tarjoavat erinomaisen kovuuden ja läpinäkyvyyden.

Käyttökohteita ovat muun muassa huonekalut, puurakenteiset lattiat, soittimet sekä koriste-esineet. Lakkaus voidaan tehdä ruiskutuksena, pensselöimällä tai upottamalla, riippuen aineesta ja pinnasta. Usein kerrosten väliin tehdään kevyt hionta ja puhdistus, jotta seuraava kerros tarttuu kunnolla. Lakkakerroksen paksuus sekä sen lopullinen ominaisuus (kirkkaus, kiilto, kesto) riippuvat valitusta lakasta sekä kuivumis- ja kovettumisajoista.

Turvallisuus ja ympäristö: lakkausaineet voivat sisältää helposti syttyviä liuottimia ja muodostaa VOC-päästöjä. Työtilojen on oltava hyvin ilmastoituja, ja käytettävien aineiden käsittelyyn on noudatettava valmistajan ohjeita sekä asianmukaisia suojavarusteita. Jätteet ja rätit on käsiteltävä asianmukaisesti ympäristön ja turvallisuuden vuoksi.

---