laitehoidot

Laitehoidot ovat terveydenhuollon hoitomuotoja, joissa hoito toteutetaan laitteen avulla tai laitetta hyödyntämällä. Ne voivat olla ei-invasiivisia tai invasiivisia, ja niiden vaikutus perustuu fyysisiin ilmiöihin kuten sähköiseen stimulaatioon, lämpöön, valoon, ääniaaltoihin tai mekaaniseen liikkeeseen. Laitehoitoja käytetään usein osana kuntoutusta, kivunlievitystä sekä neurologisten ja ortopedisten sairauksien hoidossa.

Yleisimmät laitehoitomuodot ovat sähköstimulaatiot (esimerkiksi TENS ja NMES), neurostimulaatiot (ei-invasiivinen TMS sekä invasiviset ratkaisut kuten selkä- tai aivostimulaatio), valo- ja laserhoidot sekä ultraäänilaitteet. Lisäksi käytetään lämpö- ja kylmähoitoja sekä erilaisia robotiikkaan tai tuki- ja liikuntaelintoimintaa tukevia apuvälineitä. Laitehoitoja voidaan soveltaa yksittäisinä hoitoina tai osana laajempaa rehabilitaatiota.

Vaikutus ja näyttö vaihtelevat hoitomuodosta riippuen. Joillakin laitehoidoilla on vankka näyttö tietyissä tilanteissa, kun taas toisten kohdalla näyttö voi olla suppeampi tai yksilöllisesti rajattu. Turvallisuus on keskeistä: virheellinen käyttö voi aiheuttaa palovammoja, kudosvaurioita tai muita haittoja. Siksi laitehoidot toteutetaan yleensä terveydenhuollon ammattilaisten ohjauksessa ja usein reseptin tai määräyksen perusteella.

Sääntely ja käytännöt: EU- ja kansallinen sääntely ohjaavat laitteiden kehittämistä, käyttöönottoa sekä turvallisuusvaatimuksia. Laitteille annetaan CE-merkintä osoittamaan vaatimustenmukaisuus. Suomessa laitteet kuuluvat terveydenhuollon säädösten piiriin, ja hoitokäytännöt sekä korvaukset voivat määräytyä kansallisten ohjeiden ja Kela- sekä sairaanhoidon rahoituslinjojen mukaan. Laitehoidot muodostavat monipuolisen osan modernia terveydenhuoltoa, tarjoten vaihtoehtohoitoja tai tukia lääkkeille sekä kuntoutukselle. Ne vaativat yksilöllisen arvioinnin, ammattimaisen toteutuksen ja asianmukaisen seurannan.