lahoamisen

Lahoaminen tarkoittaa orgaanisen aineen hajoamista tai pilaantumista mikrobiaktiivisuuden ja kemiallisten prosessien seurauksena. Sillä viitataan sekä elintarvikkeiden pilaantumiseen että luonnon sekä rakennusmateriaalien hajoamiseen. Prosessi merkitsee aineen toimivuuden ja arvon heikkenemistä sekä mahdollisia terveydelle tai turvallisuudelle haitallisia vaikutuksia.

Elintarvikkeissa lahoaminen johtuu pääasiassa bakteerien, sienten ja muiden mikro-organismien kasvusta sekä entsyymien aiheuttamasta käsittelystä. Nopeuteen vaikuttavat lämpötila, kosteus, happi, pH ja ravinnemäärä. Tavallisia merkkejä ovat haju, limamainen pinta, värimuutokset, kaasun muodostuminen ja koostumuksen pehmeneminen.

Luonto- ja rakennusmateriaaleissa lahoaminen liittyy kosteuden ja lämpötilan avulla tapahtuvaan mikrobien ja sienten kasvuun. Puussa lahoaminen voi heikentää rakennetta ja johtaa home- ja hometalojen syntyyn. Lahottajat hyödyntävät kosteutta ja ravinteita, mikä palauttaa neekosysteemiin hiiltä ja muita ravinteita, mutta samalla voi aiheuttaa materiaalivaurioita.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat asianmukaiseen varastointiin ja lämpötilan säätelyyn elintarvikkeissa, kuivaukseen, suolaamiseen, hapenkontrolliin ja hyvään hygieniaan. Rakenteissa kosteudenhallinta, asianmukainen ilmanvaihto, tiiviit liittymät sekä säännölliset tarkastukset auttavat estämään lahoamista. Laito- ja materiaalivarastoinnissa ylläpidetään oikeita lämpötiloja ja olosuhteita.

---