lämmönsiirtoväliaineena

Lämpönsiirtoväliaineena, suomeksi "heat transfer medium", viitataan aineeseen, jota käytetään siirtämään lämpöenergiaa järjestelmässä paikasta toiseen. Tämä on olennainen osa monia teknisiä sovelluksia, kuten lämmitys-, jäähdytys- ja prosessiteollisuudessa. Lämpöä voidaan siirtää joko suoraan kosketuksessa olevien kappaleiden välillä, mutta usein tarvitaan erillinen väliaine tehokkaampaan ja hallitumpaan siirtoon.

Valittavalle lämpönsiirtoväliaineelle on tyypillisesti useita tärkeitä ominaisuuksia. Ensinnäkin sen on kyettävä absorboimaan ja vapauttamaan lämpöä tehokkaasti, mikä liittyy sen ominaislämpökapasiteettiin ja faasimuutosominaisuuksiin. Toiseksi sen viskositeetin on oltava riittävän matala, jotta sitä voidaan pumpata ja kierrättää helposti järjestelmässä. Lisäksi väliaineen on kestettävä toimintalämpötilat ja -paineet ilman hajoamista tai merkittävää ominaisuuksien muutosta. Turvallisuusnäkökohdat, kuten palamattomuus ja myrkyttömyys, ovat myös keskeisiä valintakriteereitä.

Yleisimpiä lämpönsiirtoväliaineita ovat vesi ja vesiseokset, kuten pakkasnesteet, joissa on usein etyleeniglykolia tai propyleeniglykolia. Näitä käytetään laajasti rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä sekä ajoneuvojen moottoreissa. Öljyt, kuten mineraaliöljyt ja synteettiset öljyt, soveltuvat korkeampiin lämpötiloihin, joissa vesi ei olisi käytännöllistä. Kaasut, kuten ilma ja typpi, voivat myös toimia lämpönsiirtoväliaineina, erityisesti sovelluksissa, joissa tarvitaan keveyttä tai sähköistä eristystä. Joissakin erikoissovelluksissa käytetään myös erikoismateriaaleja, kuten sulatettuja suoloja tai jäähdytysnesteitä.