kynää

Kynä on yleisnimi kirjoitusvälineille, jotka siirtävät mustetta, geeliä tai pigmenttiä paperille. Yleisimmät kynätyypit ovat kuulakärkikynä (ballpoint), tippakynä (fountain pen), geelikynä ja tussikynä (felt-tip). Kuulakärkikynässä muste on öljypohjaista, ja viiva muodostuu, kun pienellä metallikuulalla pyörii sen päähän tehtyjä liikkeitä vasten ja siirtää musteen paperille. Tippakynässä nestemäinen muste virtaa kärkeen, ja viiva syntyy, kun muste siirtyy paperiin kärjen kautta. Geelikynässä muste on geelimäistä, mikä antaa usein kirkkaan värin ja hyvän peittävyyden. Tussikynässä väri leviää huopa- tai kuidukärjen kautta, ja viiva syntyy nestemäisen värin ja kärjen kosketuksen seurauksena.

Kynien rakenne vaihtelee tyypin mukaan, mutta yleisesti niissä on runko, säiliö tai patruuna sekä kirjoitusosa: kuulakärkikynässä on kuula, tippakynässä nestemäisen musteen toimitus, geelikynässä säiliö ja kärki, tussikynässä huopainen tai muovinen kärki. Monet kynät ovat kertakäyttöisiä, toiset uudelleen täytettäviä patruunoilla, täyttöpullolla tai converterilla.

Kynien historia ulottuu antiikin kirjoitusvälineisiin, mutta modernit kertakäyttöiset ja uudelleen täytettävät mallit kehittyivät 1800- ja 1900-luvuilla. Nykyisin kyniä käytetään laajasti koulutuksessa, toimistotyössä, taiteessa ja suunnittelussa, ja valinnoissa korostuvat kirjoitustapa, värivalikoima sekä ympäristötekijät.

---