kvantisointitaso

Kvantisointitaso viittaa digitaalisen signaalinkäsittelyn yhteydessä arvojen lukumäärään, jotka analogisignaali voidaan esittää digitaalisessa muodossa. Se määräytyy analogis-digitaalimuuntimen (ADC) bittimäärän perusteella. Bittimäärä kertoo, kuinka moneen diskreettiin tasoon alkuperäinen jatkuva signaali voidaan jakaa. Esimerkiksi 8-bittinen kvantisointi mahdollistaa 2^8 eli 256 eri tasoa, kun taas 16-bittinen kvantisointi sallii 2^16 eli 65 536 tasoa.

Korkeampi kvantisointitaso tarkoittaa enemmän digitaalisia arvoja, joilla alkuperäistä analogisignaalia voidaan edustaa. Tämä johtaa tarkempaan digitaaliseen esitykseen, vähemmän kvantisointivirhettä ja parempaan signaalin dynamiikka-alueeseen. Kvantisointivirhe on ero alkuperäisen analogisen arvon ja sen lähimmän digitaalisen kvantisointitason välillä. Se on eräänlainen kohina, joka liittyy digitoinnin epätarkkuuteen.

Äänitallenteissa ja kuvankäsittelyssä korkeampi kvantisointitaso on yleensä toivottavaa laadun parantamiseksi. Esimerkiksi CD-laadun äänentoisto käyttää tyypillisesti 16-bittistä kvantisointia. Ammattimaisessa äänituotannossa ja korkearesoluutioisissa kuvissa saatetaan käyttää jopa 24-bittistä tai korkeampaa kvantisointitasoa. Valinta kvantisointitason välillä on kompromissi laadun ja tallennustilan tai tiedonsiirtonopeuden välillä.