16bittistä

16bittistä tarkoittaa tietokoneen tai järjestelmän arkkitehtuuria, jossa sanan leveys on 16 bittiä (2 tavua). Tämä leveys määrää, kuinka paljon dataa voidaan käsitellä kerralla sekä millaisia kokonaislukuja ja muistiosoitteita järjestelmä voi edustaa. Yleisesti 16-bittisellä arkkitehtuurilla tarkoitetaan sekä 16-bitin data- tai osoiteleveyttä että siihen liittyvää sanayksikön kokoa.

Kokonaisluvut ja osoitteet: 16-bittisellä kokonaisluvulla on kaksi tavua, ja sen sade- tai vinttimuotoinen esitys voi olla signed tai unsigned. Esimerkiksi C-kielessä 16-bitin kokonaisluvut voivat olla int16_t siksi, että ne kattavat arvot -32768…32767 (signed) tai 0…65535 (unsigned). Osoitteessa 16-bittinen osoitevastaavuus rajoittaa muistia 65 536 osoitteeseen, eli noin 64 kiB. Joissain varhaisissa 16-bittisissä arkkitehtuureissa muistia hallittiin kuitenkin segmentaatiolla, jolloin kokonaismuistin määrä saattoi laajeta, esimerkkinä 8086:n 20-bittinen osoiteavaruus ja jopa noin 1 MB muistia.

Esimerkkejä ja historia: 16-bittisiä järjestelmiä olivat esimerkiksi Intelin 8086/8088- ja Motorola 68000 -perheen prosessorit. 8086 perusti PC-arkkitehtuurin; sen dataväylä oli 16‑bittinen ja osoiteavaruus käytännössä 20 bittiä. 16-bittinen arkkitehtuuri hallitsi monia 1980-luvun tietokoneita ja pelikonsoleja, ja sitä käytettiin myös monissa mikrokontrolleri- ja reaaliaikaisissa järjestelmissä.

Nykykäyttö ja vaikutus: 16-bit sanaleveys näkyy edelleen joissakin mikrokontrolleri-arkkitehtuureissa (esim. TI MSP430) sekä ohjelmointikielissä, joissa käytetään 16-bittisiä kokonaislukuja. Lisäksi 16-bit väri (esim. 5-6-5) ja 16-bit tallennus ovat yleisiä digitaalisen median yhteydessä. 16bittinen viite on tärkeä historiallisen kehityksen sekä nykyisten arkkitehtuurien ymmärtämisessä.