kuvainnollinen

Kuvainnollinen on suomen kielen adjektiivi, jolla tarkoitetaan ilmaisua, joka välittää merkityksen kuvallisesti, symbolisesti tai vertausin tavoin sen kirjaimellisen merkityksen ohella. Se kuvaa kieltä ja ilmaisua, jossa mielikuva ja merkitys muodostavat olennaisen osan viestistä.

Käyttöalueet: Kuvainnollista ilmaisua esiintyy runoudessa, prosaissa, puheessa ja retoriikassa. Keskeisiä keinoja ovat metafora (merkityksen siirtäminen yhdestä asiasta toiseen), vertaus (vertailu käyttämällä kuin/ kuin), personifikaatio sekä symboli ja kuvailu. Kuvainnollinen kieli luo mielikuvia ja syvempiä merkityksiä sekä mahdollistaa monitulkintaisuuden.

Vastakohta: Kirjaimellinen eli literaali kieli kuvaa asioita sellaisina kuin ne ovat, ilman kuvitteellisia tai symbolisia merkityksiä. Kuvainnollisuus ja kirjaimellisuus voivat esiintyä samassa tekstiessä rinnakkain, jolloin sekä ilmaisun kuvat että sen totuussääntö vaikuttavat viestin vastaanottamiseen.

Esimerkkejä: Elämä on matka. Tämä on metafora. Taivas itkee. Tämä on personifikaatio. Kuinka kuvat ja symbolit vaikuttavat lukijan mieleen, riippuu kontekstista ja kulttuurisista assosiaatioista.

Etymologia: Kuvainnollinen muodostuu sanasta kuva sekä -nollinen-sufixista, jolla luodaan adjektiivi tarkoittamaan kuvien, mielikuvien tai symbolien käyttöä ilmaisussa. Kansainvälisesti vastinparina on figurative language.