kuuluvuuksia

Kuuluvuuksia tarkoittaa useita ilmiöitä, jotka liittyvät siihen, millainen asema, merkitys tai näkyvyys ihmisillä tai asioilla on yhteisöissä sekä miten heidät koetaan julkisuudessa. Sanaa käytetään pääasiassa kahdessa merkitysulottuvuudessa: toisaalta kuuluvuus yhteisöön, eli yksilön tai ryhmän kokemaa kuulumisen tunnetta ja osallisuuden tunnetta; toisaalta näkyvyyden tai tunnettuuden mittaus- tai havaittavuusilmiö, jolloin asia tai henkilö on laajan yleisön tiedossa tai huomion kohteena.

Etymologisesti kuuluvuudet muodostuu verbistä kuulua, jonka merkitys on “olla osa jotakin” tai “olla kuulunut jhk,” sekä päätteestä -vuus, joka luo abstraktin tilan tai ominaisuuden. Monikkomuotoon kuuluvuuksia käytetään tyypillisesti epämääräisessä tai partitiivisessa kontekstissa viittaamaan useisiin kuuluvuuden ilmiöihin.

Käyttökonteksteja on sekä sosiaalitieteissä että markkinoinnissa. Yhteisö- ja koulutuksen sekä työelämän teksteissä kuuluvuudet käsittelevät sitä, miten ihmiset kokevat kuuluvansa ryhmään ja miten tämä kokemus vaikuttaa esimerkiksi identiteettiin, osallisuuteen ja sosiaaliseen pääomaan. Markkinoinnissa ja mediatutkimuksessa puhutaan usein brändin tai viestinnän kuuluvuudesta tarkoittaen sekä tavoitettavuutta että muistettavuutta yleisössä.

Lähisanoja ja -ilmiöitä ovat esimerkiksi maine, näkyvyys ja saama vastaanotto. Kuuluvuuksia kautta voidaan tarkastella sekä yksilön että yhteisöjen näkökulmasta; ne kuvaavat sekä sosiaalisen hajautumisen että viestinnän vaikuttavuutta eri konteksteissa.