kromipitoisuudelle

Kromipitoisuus tarkoittaa kromin määrää näytteessä. Se kuvaa kromin konsentraatiota massayksiköissä tai tilavuusyksiköissä ja sitä käytetään ympäristön ja terveyden arvioinnissa. Kromi esiintyy ympäristössä useissa hapetus-tiloissa ja yhdisteissä, tärkeimmiksi Cr(III) ja Cr(VI). Pitoisuus ilmoitetaan yleisesti mg/L vedessä ja mg/kg maaperässä, tai µg/g biologisissa näytteissä.

Mittaukset ja ilmaisutavat: Kromipitoisuudet mitataan useilla laboratorion menetelmillä, kuten ICP-OES, ICP-MS ja AAS, sekä Cr(VI) erikseen spektrofotometrisesti diphenylcarbazide -menetelmällä. Näytteet esikäsitellään usein digestiolla hapettavien liuottimien avulla, usein HNO3:lla ja/tai HCl:llä, ennen analyysiä.

Speciation ja merkitys: Cr(VI) on huomattavasti myrkyllisempi ja syöpää aiheuttava kuin Cr(III); se liikkuu ympäristössä helpommin, erityisesti veden mukana. Monet mittaukset voivat tuottaa kokonaiskromin pitoisuuden, mutta joskus on tarpeen erottaa Cr(VI) ja Cr(III) pitoisuudet riskinarvioinnin ja puhdistusstrategioiden suunnitteluun.

Regulaatio ja käytäntö: Kromin pitoisuuksia säädellään eri maiden ja alueiden mukaan; veden juomakelpoisuuden standardeissa on erikseen kokonaiskromi- ja Cr(VI) -rajat. Kromipitoisuuksien monitorointi on keskeinen osa ympäristönvalvontaa sekä teollisuuden päästöjen hallintaa, ja pienentämiskeinoja ovat muun muassa kemiallinen reduktio, saostus, adsorptio ja ioninvaihto.