kriisivastauksen

Kriisivastauksen käsite viittaa toimiin, joilla vastataan äkilliseen, vakavaan tai häiritsevään kriisitilanteeseen ja pyritään minimoimaan sen vaikutukset sekä turvaamaan ihmisten turvallisuus, yhteiskunnan ylläpito ja palveluiden jatkuvuus. Kriisivastusta toteuttavat useat toimijat: viranomaiset, pelastus- ja terveydenhuoltojärjestöt sekä yksityinen sektori ja järjestöt, usein yhteistyössä. Toiminta painottuu sekä operatiiviseen reagointiin että tiedonvälitykseen sekä sidosryhmien informointiin.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat tilannekuvan muodostaminen, operatiivisen johtamisen käynnistäminen, resurssien nopea mobilisointi, pelastus- ja ensiaputoimet, evakuoinnit sekä infrastruktuurin ja palvelujen turvaaminen. Tiedottaminen ja riskiviestintä ovat kriisivastuksen keskeisiä osa-alueita: yleisölle annettavat ohjeet, viranomaisten tiedotteet sekä virheellisen tiedon ehkäisy. On myös tärkeää varmistaa pitkäjänteinen toiminta ja jatkuva palveluiden saatavuus sekä kansainvälisen tai alueellisen avun koordinaatio.

Kriisivastuksen kehittäminen perustuu ennakkotoimiin: suunnitelmiin, harjoituksiin, koulutukseen sekä jälkiseurannan eli jälkiselvitysten tekemiseen, joilla pyritään ymmärtämään toiminnan tehokkuutta ja oppimaan parannettavista seikoista. Kriisivastuksen rinnalla käytetään usein kriisiviestintää ja kriisinhallintaa, jotka täydentävät toisiaan. Eri maiden käytännöt voivat poiketa rakenteeltaan, mutta toimintaperiaatteet nojaavat riskien tunnistamiseen, päätöksentekoon ja koordinointiin.