kovitusprosesseissa
Kovitusprosessit ovat metallien ja muiden materiaalien kovuuden parantamiseen tähtääviä menetelmiä, joissa mikrorakennetta, koostumusta tai pintaa muokataan. Tavoitteena on lisätä kulutuskestävyyttä, lujuutta ja käyttöikää. Kovuutta voidaan saavuttaa sekä lämpökäsittelyllä että mekaanisilla muokkauksilla, ja usein pyritään siihen, että pinta olisi kovempi kuin ydin.
Lämpökäsittelyyn kuuluvat muun muassa karkaistus ja temperointi. Karkaistuksessa materiaali kuumennetaan yli austenitointipisteen ja jäähdytetään nopeasti, jolloin
Pintakovuuden saavuttamiseen käytetään case hardening -menetelmiä, kuten carburointi (sementointi), nitridointi ja carbonitridointi. Näillä menetelmillä pintaan siirretään
Työkovetus eli plastinen muokkaus, kuten taivutus tai puristus, voi myös lisätä kovuutta dislokaatiotiheyden kasvun kautta. Tämä
Kovuus mitataan standardoitujen kokeiden avulla, kuten Rockwell-, Vickers- tai Brinell-kovuuksilla. Kovuusarvot antavat viitteitä muille ominaisuuksille, kuten
Kovitusprosesseja valitaan materiaalin ominaisuuksien, käytettävän kuormituksen ja halutun tasapainon mukaan. Oikea menetelmä parantaa kestävyyttä ja suorituskykyä