kostuttamiseen

Kostuttaminen on prosessi, jolla ilman kosteutta lisätään tilassa, prosesseissa tai laitteissa. Tavoitteena on hallita suhteellinen ilmankosteus siten, että kosteus tukee ihmisten terveyttä ja viihtyvyyttä sekä ehkäisee kosteudesta johtuvia vaurioita ja staattista sähköä. Kostuttaminen on tärkeä osa rakennusten ilmanlaatuun ja teollisiin prosesseihin liittyvää kosteudenhallintaa sekä kasvuolosuhteita ja arkistointia.

Käytännön toteutustapoja ovat haihduttava kostutus, höyrykostutus, ultraäänikostutus ja sumuttamiskostutus. Haihduttava kostutus lisää kosteutta veden haihtuessa ilmanvaihtojärjestelmän kautta; se on energiatehokas ja soveltuu suurten tilojen käyttöön. Höyrykostutus tuottaa kosteutta suoraan kiehuvasta vedestä ja sopii nopeaan tilakorjaukseen, mutta vaatii tarkkaa valvontaa ja turvallisuustoimia. Ultraäänikostutus käyttää korkeataajuista ääniaaltoa veden hienoksi sumuksi, joka haihtuu nopeasti. Sumuttamiskostutus (nebulointi) luo pienikokoista sumua, jota ilman kulkee.

Käyttökohteita ovat rakennusten sisäilmaston hallinta, toimitilat, hotellit ja tuotantolaitokset sekä kasvihuoneet ja arkistointi. Oikea suhteellinen ilmankosteus (yleensä noin 40–60 prosenttia) parantaa muun muassa ihmisten viihtyvyyttä ja suojella materiaaleja sekä vähentää staattista sähköä. Liian alhainen RH aiheuttaa kuivan ilman ongelmia, liian korkea RH puolestaan kosteuden kertymistä ja homeen riskiä.

Turvallisuus ja ylläpito: Liiallinen kostuttaminen voi lisätä mikrobien kasvua ja vaurioita rakenteille; siksi on tärkeää seurata RH:tä ja pitää ne suositelluissa rajoissa. Kostuttimien säännöllinen puhdistus sekä vedenlaadun hallinta (suositellaan käytettäväksi puhdasta tai deionisoitua vettä) vähentävät mineraalijäämiä ja bakteerikasvua. Mittaus ja säätö: RH-mittaamiseen käytetään hygrometrejä; järjestelmät voivat säätää kosteutta automaattisesti RH- tai dew point -tavoitteiden mukaan.

Käsite liittyy sisäilmaan, ilmanvaihtoon ja kosteudenhallintaan.